Tää osuus alkoi hyvin mut loppui käsittämättömän paskasti:
Talking Heads – “Psycho Killer”
Presidents of the USA – “Lump”
Speck – “Conventional Lover”
Lush – “De-luxe”
Bad Company – “Shooting Star”

Talking Heads on meitsin lempparibändejä ja Psycho Killeriä on Rock Band -iltamissa väännetty kohtuuttoman paljon, vaiks se nyt ei ookaan kys. bändin parhaimmistoa ja itse asiassa aika kulunut biisi… Mut kivahan sitä on soitella. Vähän ylläreinä tuli noi Conventional Lover ja De-luxe, jotka molemmat oon koko RB-uran aikana soittanu ehkä kerran aikaisemmin, yllättävän hauskoja ja ihan ok-biisejäkin molemmat. Mutta sitten! Mä en kovin montaa musagenreä silleen vihaa antaumuksella, mutta toi Bad Companyn edustama keskitempoinen 70-luvun hard rock tai mikä onkaan niin on niitä harvoja, joista mä en oikeasti pysty löytämään mitään kauheen hyvää, eikä tää Shooting Star kyllä ainakaan paranna tätä mielipidettä. Aivan tajuttoman tylsä junttaus pitkillä ja vitun turhilla tiluttelusooloilla. Hermot kiristyy siinä vaiheessa kun soitettavana on soolo, jossa jokaista kahta nuottia kohden kilahtaa yks prosentti soolon pituudesta valmiiks… Ei jumalauta mitä paskaa!!!

Alkaa kyllä jo hiukan tuntumaan jaloissa ja frettikäden sormissa tää suoritus, mikä ei ehkä lupaa kauheen hyvää loppujen 54 biisin osalta. Lisäks on jo hiukan nälkäinen fiilis mut puoliväli lienee sellanen hyvän ruokatauon paikka. Edellisestä setistä jäi suoritusten taso mainitsematta: kaikki muut viiteen tähteen paitsi Costello ja The Libyans jotka oli neljä, tässä setissä kaikki onneks viiteen ja prossat edelleen sitä 94+ osastoo. Oikeastaan yllättävänkin hyvin, koska hiukan myös toi olut alkaa tuntua ainakin päässä ja silmissä, joskaan ei näemmä sormissa vielä. Paitsi nyt ne on röökitauon ansiosta hiukan jäässä